Agilitykurssin ensimmäinen tunti

Ensimmäinen agilitykurssin tunti on takana, ja nyt on kyllä päät pyörällä niin minulla kuin Pennylläkin. Mistähän sitä alottaisi. No ehkä siitä, että Penny oli todella kiihtynyt ja keskittymiskyvystä ei ollut tietoakaan. Se ei suostunut syömään nameja ja näytti siltä, kuin sen kanssa ei olisi koskaan tehty yhtään mitään. Omat mukana tuomani lelut eivät kiinnostaneet tarpeeksi, mutta onneksi kurssin ohjaajalla oli mukanaan lelukori, ja sieltä saimmekin Pennylle ihania karvaleluja.

Isoin ongelma oli saada Penny keskittymään minuun. Tämä ongelma meillä on ollut ihan aina. Penny on kovin häiriöherkkä, menee jokaisen liikkeen, äänen ja hajun perässä. Tälle viikolle otankin tehotreeniin ulkona häiriön alla tehtävien tekemisen. Jos saisin Pennyn keskittymään itseeni edes tuossa meidän läheisellä hiekkakentällä vähän pidempiä aikoja, sekin olisi jo etu. Toinen kotitehtävä tälle viikolle on kivempien lelujen löytäminen. Tarvitsemme siis erilaisia karvoja, karvalakin osia tmv. Näistä Penny tuntui olevan eniten innoissaan. Pitää siis käydä kirpparilla katsomassa, josko sieltä löytyi vanha karvalakki :) Lisäksi saisin itse jämäköittää omaa elekieltäni. En luota siihen, että Penny jää odottamaan paikalleen (hehheh, miksiköhän...), ja siksi olen itse epäröivä ja tartutan jännitystä koiraan.

Jos mennään niihin positiivisiin asioihin, niitäkin toki oli. Ensinnäkin se, että kun sain Pennyn kuulolle, se teki kaikki tehtävät ongelmitta. Hyppäsi kahta peräkkäin olevaa estettä, meni niin suoraan putkeen kuin mutkalla olevaan. Ja vauhti tai epäröinti - se ei tule tuottamaan ongelmia. Penny menee täysillä ja vauhdilla joka tilanteeseen. Tämän energian ja vauhdin kun saisi vielä kanavoitua oikeaan asiaan...

Kyllä osaan joskus myös keskittyä ja ottaa kontaktia!

Toinen positiivinen asia oli kurssin ohjaaja. Tykkäsin todella paljon hänen tavastaan ohjata minua ja Pennyä. Selkeä, tarpeeksi suorasanainen, mutta samalla kannustava. Harjoitukset sopivia, koiran tahtiin edetään ja palkkaustavat ovat sellaisia, joista tykkään. Agilitykenttä esteineen on hyvässä kunnossa ja ryhmäkoko on sopivan pieni. Meitä oli tällä kertaa 3 kurssilaista, normaalisti on ilmeisesti 4. Tunnissa ehti tehdä harjoituksia hyvin ja jokainen sai tehdä kaksi pätkää.

Ensi kertaa varten on siis paljon harjoiteltavaa. Ja nimenomaan ulkona harjoittelua. Häiriön alla tekeminen on jäänyt todella vähälle ja nimenomaan harjoitusten asteittainen vieminen häiriöllisiin tilanteisiin on jäänyt aivan liian pienelle huomiolle. Toivotaan, että Pennylläkin kierrokset laskisivat kun paikka tulee tutuksi. Jatkoa odotamme siis mielenkiinnolla ja aiomme tehdä kovasti hommia myös kotona.

Pennyn panta Gessiltä,  kengät Merrell Avian Light

Viikonloppuna tuli tehtyä lenkkikenkäostoksia. Läheisessä Intersporitssa oli pölyvahinkoalennusmyynti, ja kaikki vaatteet ja kengät olivat alennuksessa -60%. Tähän asti olen lenkkeillyt Merrellin Gore-tex kengillä, nyt ostin saman merkin kevyemmät ja ilmavammat kengät. Merrellin kengät ovat todella hyvät jalassa, kestävät kovaakin käyttöä, eikä vanhemmissa kengissä, jotka ostin muutama vuosi sitten, ole mitään kulumisen jälkiä. Ja mikä parasta, ollaan Pennyn kanssa nyt lenkeillä varustauduttu sävy sävyyn :)