Kirjais
Ensimmäinen yö yövyttiin Nauvossa Kirjaisten vierasvenesatamassa. Kirjaisissa koiran kannalta plussaa oli se, että pitkät hiekkatiet takasivat hyvät ulkoilumaastot. Muutenkin palvelut olivat varsin mukavat, sauna, sisävessat, pieni kauppa, ravintola (jota tosin emme testanneet), leikkipuisto ja veneilijän kannalta olennaiset bensa, vesi ja septitankin tyhjennyspiste. Satamassa oli maalaistunnelma, lehmät ammuivat taustalla.
Purjeet ylööös ja tähystyshommiin :) Pennyllä on taas purjeet omasta takaa... |
Joko saa tulla tähystämään? |
Brännskär
Itse olin ainakin kovin tyytyväinen että vaihdoimme satamaa, sillä seuraava kohteemme Bränsskär oli mitä ihanin vierasvenesatama! Tunnelma oli rennon leppoisa, saari todella siistissä kunnossa ja kaikenlaista pientä kivaa tapahtumaa ja tekemistä. Penny tosin oli hieman kiihtynyt saaressa ollessaan, sillä pihalla käyskenteli vapaana kukko ja kanalauma. Ja kaksi kissaa. Lisäksi saarella on myös lampaita, joita tosin emme tällä kertaa nähneet. Oli siinä pienellä russelilla paljon ihmeteltävää.
Jos ihan vähän vaan saisin käydä moikkaamassa kukkoa? |
Kaksi yötä Brännskärissä vietettyämme olikin jo aika suunnata takaisin Kirjaisiin. Vaikka saaristo antoikin mahdollisuuden totaalirentoutumiseen ja ihanaan ajattomuuden tuntuun, työt kutsuivat takaisin mantereelle. Penny matkasi osan matkasta tavoilleen uskollisena myttykerässä peittojen sisällä.
Gullkrona
Pysähdyimme kuitenkin matkalla vielä Gullkronassa, joka on entinen vierasvenesatama. Vierasvenesatamaa pitänyt perhe lopetti sataman toiminnan muutamia vuosia sitten, mutta satamassa saa edelleen käydä päivällä klo 10-17 välillä. Pohjoistuulella rantautuminen oli todella haastavaa, sillä kaikki poijut on poistettu, mutta saaren emännän ystävällisesti avustaessa saimme veneen laituriin. Kävimme pienellä kävelyllä vanhassa luotsin talossa ja joimme päiväkahvit. Täältä Penny sai turkkiinsa reissun ainoan punkin, sekin ehti vain hetken kävellä turkilla, ennen kuin sen bongasin. Purjeveneelle tämä satama oli kovin hankalla näillä tuulilla, kun poijupaikkoja ei ole ollenkaan. Moottoriveneellä pysähtyminen on varmasti helpompaa.
Nauvo
Kirjaisiin takaisin saavuimme viime hetkellä ja saimme veneen laituriin. Kävimme autolla syömässä Nauvon vierasvenesatamassa ja samalla vanhempani pääsivät täydentämään jääkaapin sisältöä. Nauvossa olikin mitä mainioin tunnelma ja vähän alennusmyyntishoppailujakin ehdin tehdä Helly Hansenin kojussa. Nauvon vierasvenesatama näytti todella mukavalta, tunnelma oli vähän Hangon tyyppinen. Söimme hampurilaiset ravintola l'Escalen terassilla. Sinne olivat koiratkin tervetulleita, ja koirille oli myös omat vesikipot varattuina. Nauvossa purjeveneen kanssa on kuulemma kovin hankala satama, sillä laiturialue on hyvin sokkeloinen ja ahdas. Me emme tätä ole itse kokeilleet, mutta voin hyvin kuvitella, että aika tarkkana saa sokkelossa olla.
Kotimatkan aloitimme suuntaamalla kohti Nauvon lauttaa, ja matkalla pysähdyimme vähän erikoisemmalla taukopaikalla, nimittäin Kasvihuoneilmiössä! Minun mieltäni lämmitti taukopaikan ulko-oven lappu: "Koirat ovat tervetulleita myymäläämme!" Jes, kerrankin sellainen pysähdyspaikka, jossa ei tarvitse jättää koiraa yksin helteiseen autoon.
Kasvihuoneilmiö oli muutenkin käymisen arvoinen paikka, sellaista määrää mielenkiintoisen näköistä tavaraa yhdessä tilassa, että vartin jälkeen oli pää ihan pyörällä! Pennyn mielestä kivointa oli Kanikonttori, eli kaniaitaus pienine pupuineen... Matka oli kaiken kaikkiaan ihana ja rentouttava, nyt pitäisi taas vuosi jaksaa odottaa seuraavaa purjehdusreissua... Jos herää kysymyksiä koiran kanssa purjehtimisesta, kysykää ihmeessä! Vai olisiko tämä oman postauksen arvoinen aihe?