Tämä viikko on ollut kyllä oikein eräretkeilyviikko! Keskiviikkona ja sunnuntaina tuli samoiltua Makkarajärven lähituntumassa, eilen lauantaina pakattiin
Tytin kanssa koirat autoon ja suunnattiin Orivedelle
Pukalaan. Ihan helppoa ei ollut löytää oikeaa paikkaa, eikä ilmeisesti oikealla polulla lopulta oltukaan, mutta pääasia eli paljon metsää ilman muita ihmisiä toteutui. Törmättiin tosin alkumatkasta hirviporukkaan, mutta käytiin kysäisemässä, että mihin suuntaan herrat olivat matkalla, ettei vaan törmättäisi heihin metsässä. Miehet olisivat ottaneet meidät mukaan ja yksi lupasi jopa näyttää parhaat suppispaikat! Kieltäydyttiin kuitenkin kohteliaasti tästä kunniasta ja lähdettiin etsimään sopivaa polkua. Reitti oli pääosin ihan miellyttävää, polku kuiva ja maisemat kauniita. Alkumatkasta hakkuuaukean ylittäminen oli hieman haastavaa ja pitkospuut matkan varrella todella liukkaat. Penny ja Jana painoivat aivan onnessaan pitkin metsää, Tytti keskittyi valokuvaamiseen ja minä suppisteluun. Suppilovahveroita kertyi lenkin varrelta yli 10 litraa! Sieniä oli ihan kaikkialla, todella isoja ja todella paljon. Lopulta jouduin jopa ohittamaan suppispaikkoja, kun ei vaan enää jaksanut kantaa enempää mukana. Osa suppiksista kuivuu parhaillaan saunan lauteilla, osa meni kaveriksi eiliseen poronkäristykseen ja osa odottaa huomista ruokailua. Kuvista kiitos jälleen Tytille!
 |
| SUPPIKSIAAAA <3 |
 |
| Pieni koira synkässä metsässä |
 |
| Tytti yritti ottaa kuvaa Janasta ja ERÄS linssilude helpotti operaatiota tosi paljon |
 |
| Varsinaiset Urpo ja Turpo... |
 |
| Penny päätti myös ilahduttaa Tyttiä ja tökkiä nokallaan kameran linssiä |
 |
| Saalis, eli suppikset ja kolme kanttarellia |
Pennyn kanssa on tullut lähdettyä ihan eri tavalla metsäretkille kuin aikaisemmin. Metsässä retkeily on aina ollut kivaa, mutta jotenkin ei ole saanut aikaiseksi lähteä. Lisäksi suppilovahverot lenkkeilyn sivutuotteena vetävät metsään entistä enemmän. Tänä syksynä on tullut mukavasti paikannettua Tampereen lähistön parhaita suppispaikkoja, ensi syksynä pitää sitten opetella uudet paikat Espoossa. Muutto häämöttää jo todella lähellä. Kahden viikon päästä ollaan vietetty jo ensimmäinen yö uudessa kodissa. Kolme lastia henkilöauton kyydissä on jo lähtenyt kohti Espoota ja osa hyllyistä ammottaa tyhjinä. Vielä on kuitenkin paljon pakattavaa ennen muuttoa.
Tämä viikko on ollut kyllä oikein eräretkeilyviikko! Keskiviikkona ja sunnuntaina tuli samoiltua Makkarajärven lähituntumassa, eilen lauantaina pakattiin Tytin kanssa koirat autoon ja suunnattiin Orivedelle Pukalaan. Ihan helppoa ei ollut löytää oikeaa paikkaa, eikä ilmeisesti oikealla polulla lopulta oltukaan, mutta pääasia eli paljon metsää ilman muita ihmisiä toteutui. Törmättiin tosin alkumatkasta hirviporukkaan, mutta käytiin kysäisemässä, että mihin suuntaan herrat olivat matkalla, ettei vaan törmättäisi heihin metsässä. Miehet olisivat ottaneet meidät mukaan ja yksi lupasi jopa näyttää parhaat suppispaikat! Kieltäydyttiin kuitenkin kohteliaasti tästä kunniasta ja lähdettiin etsimään sopivaa polkua. Reitti oli pääosin ihan miellyttävää, polku kuiva ja maisemat kauniita. Alkumatkasta hakkuuaukean ylittäminen oli hieman haastavaa ja pitkospuut matkan varrella todella liukkaat. Penny ja Jana painoivat aivan onnessaan pitkin metsää, Tytti keskittyi valokuvaamiseen ja minä suppisteluun. Suppilovahveroita kertyi lenkin varrelta yli 10 litraa! Sieniä oli ihan kaikkialla, todella isoja ja todella paljon. Lopulta jouduin jopa ohittamaan suppispaikkoja, kun ei vaan enää jaksanut kantaa enempää mukana. Osa suppiksista kuivuu parhaillaan saunan lauteilla, osa meni kaveriksi eiliseen poronkäristykseen ja osa odottaa huomista ruokailua. Kuvista kiitos jälleen Tytille!
Heippa!
VastaaPoistaHeti alkuun, upeita (ja hauskoja) kuvia taas! Ilmeisesti suppiksia on ollut tänä vuonna tosi paljon, olen kuullut muiltakin että niitä löytyisi enemmän kuin jaksaa poimia/valmistaa. Ja on kyllä valitettavan tuttu tunne se, että ei saa aikaiseksi tehtyä tuollaisia juttuja, kuinka paljon se lähteminen nyt ihan oikeasti vaatisi? :D
Paljon voimia muuttoon, onneksi ei kuitenkaan tarvitse viedä kaikkea kerralla!
Nyt on kai ollut tosi hyvä suppisvuosi - tää on mun eka suppisteluvuosi ikinä, niin en tiedä että kuinka paljon niitä on normaalisti :) Eiköhän tuosta muutosta selvitä, onhan se ihan kiva, että voi pikkuhiljaa muuttaa, mutta mä en oo ehkä ihan vielä sisäistäny sitä, että kohta pitää muuttaa pois...
VastaaPoistaAnteeksi että pilaan sun kypsän ja aikuismaisen suppilovahverokirjoitelman, mutta Siitinjärvi?!!! :D:D
VastaaPoistaNo älä! Lenkkeilin tosiaan viime viikolla Makkarajärvellä ja Siitinjärvellä :D Lisäksi ajettiin Siitinjärvireissun matkalla Lihasulan ohi... Hienoja paikannimiä :)
VastaaPoistaOnkohan Siitinjärvellä Penisaari? Hihii :D
VastaaPoistaKyllä siellä järven keskellä oli hyvin pieni saaren tapainen, liekö sitten tuon niminen :D Muahhah, sä niin pilasit mun aikuismaisen ja järkevän suppistelutekstin!
VastaaPoista