Koiran lihashuollosta

Tiistaina pääsin tutustumaan koirahieronnan saloihin (tosin kotona tuli kommenttia, että miksi en voisi mennä ihmishierontaluennolle...). Jälleen kerran kyseessä siis Tappien järjestämä kurssi, luennoitsijana Susanna Myllynen, ja kyllä ainakin itselle tuli isoja ahaa-elämyksiä koiran lihashuollosta. Alkuun käytiin läpi koiran lihaksiston ja luuston perusjuttuja, ja mitkä lihakset menevät jumiin helposti ja miksi. Merkitsin alla olevaan kuvaan ne lihasryhmät, joita tarkasteltiin, niin on vähän helpompi seurata, missä kohtaa koiraa mennään.

Kuva sivulta www.koirahierontakonttinen.com

• Epäkäslihas ja lapaluiden kärkien välissä olevat poikittaiset suunnikaslihakset (ei näy kuvassa, jäävät muiden lihasten alle) ottavat iskuja vastaan esimerkiksi hyppyjen ja kontaktien alastuloissa ja tukevat ja liituttelevat lapaa.
• Iso selkälihas vastaa sivutaivutuksista, tukee selkää ja vaikuttaa hypyissä. Toko-koirilla on usein ongelmia näiden lihasten kanssa nimen omaan oikean kyljen puolelta, kun seuraaminen saa koiran kääntymään aina samaan suuntaan.
• Rintarangan kalvoalue puolestaan on herkkä kylmälle ja vedolle, ja Susanna suosittelikin käyttämään takkia koirilla, suojaamaan koiraa vedolta ja jos tällä alueella on jumeja, lämpö on hyvä apu. Takin lisäksi esimerkiksi lämmitetyt kauratyynyt auttavat.
• Hoikkalihas ja hyppylihakset ovat mukana hyppäämisessä ja ponnistamisessa, ja etenkin hoikkalihas on herkkä revähdyksille sivuttaisliikkeissä, jos koiralla kovassa vauhdissa "leviää" takajalat.
• Olkavarren lihas puolestaan on mukana jarrutuksissa ja alastulossa.

Nämä lihasryhmät ovat siis sellaisia, joissa jumituksia useimmin on. Lihaskireyden syntyyn puolestaan vaikuttaa moni asia. Sen lisäksi, että kova rasitus, harrastukset kuten agility, harrastusten yhteydessä puutteelliset lämmittelyt ja palautukset ja vammat voivat aiheuttaa lihaskireyttä, myös liian vähäinen ja yksipuolinen liike, puuttellinen nesteytys ja ruokavalio sekä stressi voivat lihaksia jumittaa. Jos koiralla on esimerkiksi vatsavaivoja, voi tästäkin seurata lihasjumeja. Kun jokin alue jumittuu, koira kompensoi jollain muulla lihaksella kipeää aluetta, ja tämä taas aiheuttaa lisää rasittumista ja liikevirheitä.

Miten koiran lihaskireyden tunnistaa? Jumiutunut lihas tuntuu kovalta, joustamattomalta, turvonneelta, kipeältä tai se väreilee kosketettaessa. Koira välttää ravaamista, liikkuu laukalla tai peitsaten, tai se voi kulkea vinossa. Koiran venyttelyitä kannattaa myös tarkkailla - joko koira saattaa venytellä puutteellisesti, jättää esimerkiksi takapään venytykset kokonaan tekemättä, tai se venyttelee liioitellun usein, esimerkiksi kesken lenkin. Koira saattaa myös seisoa hajareisin tai takajalat liikaa vatsan alla, tämä johtuu usein selän ongelmista. Koiran askelpituus lyhenee, koira on haluton liikumaan, kankea, väsyy helposti. Lisäksi koira saattaa ruveta nuoleskelemaan ja pureskelemaan raajoja, jos lihasjumitukset puuduttavat niitä. Tämä on ainakin itselle tuttu - kun selkä on jumissa, kädet tuntuvat puutuvan helposti. Lisäksi koira saattaa kieltäytyä esimerkiksi hyppäämästä takakonttiin, heijaa hakiessaan hyppypaikkaa, agilityssä saattaa yhtäkkiä ruveta pudottamaan rimoja. Ylipäätään koiran käyttäytymisen ja toiminnan muutoksista pitäisi aina huolestua.

Ja lopulta se tärkein, eli mitä voi itse tehdä sille, että koira pysyy hyvässä kunnossa ja lihasjumeja ennaltaehkäistäisiin. Ensinnäkin koiran hyvä peruskunto on tärkeä, monipuolista liikuntaa, vaihtelevia maastoja ja irtioloa. Treenitilanteissa ja myös silloin, kun lähdetään vauhdikkaille yhteislenkeille kaverikoirien kanssa, pitäisi muistaa alku- ja loppuveryttelyt. Näiden lisäksi riittävä lepo, takin käyttö viileässä ja etenkin treenitilanteissa, sekä kevyt sivelyhieronta auttavat myös. Muita apukeinoja löytyy lisäravinteista, B-vitamiini, magnesium, elektrolyytit ja nivelapuaineet tuovat myös helpotusta, ja etenkin harrastuskoirilla säännöllinen lihashuolto auttaa.

Osa luennolla esiin tulleista asioista on ollut ennestään tuttuja hevosten puolelta, ja tuntuukin, että nimenomaan siellä esimerkiksi alku- ja loppuverryttelyt ovat itsestäänselvyyksiä. Saimme myös vinkkejä alku- ja loppuverryttelyihin, ja näitä tulemme kyllä varmasti käyttämään. Alkuverryttelyn tulisi valmistaa koiran elimistö tulevaan suoritukseen. Se nostaa sykettä, vilkastuttaa verenkiertoa ja lihakset saavat näin ollen enemmän verta ja happea, sekä lihasten supistumisnopeus paranee. Alkuverryttelyn tulisi kestää noin 30 minuuttia, sisältäen kaikki askellajit taivutteluita ja lyhyt lajinomainen verryttely, esimerkiksi agilityssa pallon heittelyä niin, että koira ottaa nopeita spurtteja, sekä pieniä hyppyjä. Loppuverryttely koostuu kävelytyksestä ja keston tulisi myös olla noin 30 minuuttia, sillä vasta tämän pituinen verryttely käynnistää elimistön palautumisen. Esimerkiksi maitohappo lähtee elimistöstä vasta puolen tunnin jälkeen. Hengityksen tulisi loppuverryttelyn aikana tasasutua ja verenkierto palautuu normaalille taseolle. Kunnon loppuverryttely vähentää vammautumisriskiä ja ennaltaehkäisee lihaskireyksiä. Sekä alku- että loppuverryttelyssä pitäisi muistaa pitää koiralla takkia viileällä kelillä.

Nala ja Iina harjoittelemassa

Luennon lopuksi kävimme vielä läpi koiran sivelyhierontaa ja venytyksiä. Paikalla oli 7 koirakkoa, Penny ei tällä kertaa päässyt mukaan, ja pääsinkin seurailemaan muiden harjoituksia. Lopuksi katsoimme myös koirien liikkeitä ja asentoja, ja olikin mielenkiintoista nähdä käytännössä luennolla läpi käytyjä asioita. Ensimmäinen asia Pennyn kanssa onkin se, että opettelen katsomaan sen liikkeittä, jotta näen, mikä on sille normaalia liikkumista. Seurailen venyttelyä ja otetaan sivelyhieronta viikottaiseen ohjelmaan mukaan. Tällöin opin tuntemaan, miltä lihakset normaalioloissa tuntuvat, jotta pystyn havaitsemaan paremmin mahdollisia lihasjumeja.