Vietimme kesäloman päätteeksi pitkän viikonlopun ystävämme luona Pariisissa. Keränen ei valitettavasti päässyt mukaan, mutta pääsi onneksi hoitoon "mummolaan" ja ystäväni luokse. Keränen oli käyttäytynyt ainakin minulle kerrottujen tarinoiden mukaan ihan hyvin, ensimmäisenä yönä oli tosin ollut hieman levoton. Kun tulimme kotiin, oli vastaanotto niin sydämellinen, että kesäloman loppuminen ja kotiin tulo reissusta ei yhtäkkiä tuntunutkaan niin pahalta.
 |
| Lounas bistrossa Montmartessa, omnomn... |
Pariisin koirakulttuuri oli pääosin yhtä ihana kuin Keski-Euroopassa muutenkin. Koirat olivat osa kaupunkikuvaa ja kulkivat jopa aivan ydinkeskustassa ilman hihnaa. Ihan sulassa sovussa ja ilman mitään rähinöitä. Ravintoloissa koirat istuivat pöytien alla, olipa joillain bistroilla koirat ihan omasta takaakin. Toisaalta kääntöpuolena kerjäläiset ja heidän kanssaan kaduilla +33 asteen paahteessa makaavat laihat ja resuiset koirat. Näimme jopa yhdellä koiralla pennut, siinä ne makasivat viltillä keskellä katua kovassa ihmisvilinässä. Kyllä teki niin pahaa.
 |
| Sujuu se matkustaminen näinkin :) |
Reissun huikein koirakohtaaminen oli Notre Damen lähistöllä. Siellä tapasimme vanhan rouvan aivan ihanan russelin kanssa! Menin tottakai ottamaan valokuvia, ja kävimme huikean keskustelun - rouva ei puhunut sanaakaan englantia, enkä minä sanaakaan ranskaa, ja silti pystyimme juttelemaan russeleistamme ihan sujuvasti :) Tosin rouva pääosin pyöritteli päätään osoitteli koiraansa ja toisteli sanaa terrible... Miten niin, tosi ihanahan tuo pieni Kerästä muistuttava veijari oli!
 |
| Ärrrrrrrrr |
 |
| Heiiii, tuus ny leikkii sieltä! |
Kuinka huikeat leikit tällä Pariisin Keräsellä ja meidän Keräsellä olisikaan ollut!
 |
| "Terrible, terrible!!" |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti